S-ryhmä lähti ensimmäisenä isona kauppaketjuna mukaan mielenterveystyötä tukevaan Mielinauha-kampanjaan. Kampanja on käynnissä 1.4.-30.6.2022. Vihreät Mielinauhat ovat myynnissä S-ryhmän ruokakauppojen kassoilla tästä päivästä lähtien (30.6. asti). Mielinauha-kampanjassa ovat mukana kaikki marketkaupan ketjut: Prisma, S-market, Sale, Alepa, ABC ja Food Market Herkku. Lisäksi tuotteita myydään myös Sokoksissa ja Emotioneissa. Nauhan hinta on 4 euroa, ja siinä on teksti ”Toivo elää”.

Mikä Mielinauha?

Vuosittain järjestettävällä Mielinauha-kampanjalla tuetaan mielenterveystyötä ja kriisiauttamista. Keräyksen järjestää MIELI Suomen Mielenterveys ry (MIELI Psykisk Hälsa Finland rf), jonka kanssa olemme aiemmin tehneet yhteistyötä Pidä huolta -kampanjassa, joka keskittyi nuorten mielenterveyden tukemiseen. Mielinauhalla puolestaan kerätään varoja kaikenikäisten mielenterveystyöhön.

Mielinauha-kampanja käynnistyy 1.4. ja jatkuu kesäkuun loppuun saakka. Vuonna 2022 kampanjan tunnus on ”Toivo elää”, jolla halutaan sanoa, että vaikeimmistakin elämäntilanteista voi selviytyä.

Vuosittain toistuva Mielinauha-kampanja muistuttaa kaikkien oikeudesta hyvään mielenterveyteen ja kerää varoja MIELI ry:n tekemään mielenterveystyöhön ja kriisiauttamiseen, myös Ukrainan pakolaisten ja heitä tukevien vapaaehtoisten auttamiseen.

Mielinauha-kampanjaa tähdittää tänä vuonna Suomen suosituimpiin kuuluva yhtye Haloo Helsinki!, joka kehottaa puhumaan mielen asioista avoimesti.

Kun ostat S-ryhmän ruokakaupan kassalta Mielinauhan, tuet mielenterveystyötä.

S-ryhmään kuuluvat alueosuuskaupat sekä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK ovat lähteneet mukaan tukemaan ruoka- ja juomakulttuuriin liittyvää kulttuuriperintö- ja museotyötä tekemällä merkittävän yhteislahjoituksen Hotelli- ja ravintolamuseon 50-vuotisjuhlarahastoon.

Helsingissä Kaapelitehtaalla toimiva Hotelli- ja ravintolamuseo kehittää parhaillaan toimintaansa kohti ainutlaatuista ruoka- ja juomakulttuurin foorumia. Uudistettu museo uusine palveluineen avattiin yleisölle lokakuussa 2021, museon 50-vuotisjuhlavuoden huipennukseksi. Parhaillaan museo on ehdolla Vuoden museoksi.

”Lämpimät onnittelumme 50-vuotiaalle Hotelli- ja ravintolamuseolle! On hienoa, että ihmisiä niin arjessa kuin juhlassakin koskettavalla toimialallamme on oma museo. Ravintolat ja hotellit ovat osa suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria, jonka historiaa ja kulttuuriperintöä on syytä vaalia. Myös S-ravintoloihin ympäri Suomen kuuluu ainutlaatuisia klassikkoravintoloita, kuten Salve ja Kappeli Helsingissä, Tulisuudelma Vantaalla, Takatasku Joensuussa ja El Toro Lahdessa. Kaikkien tuntema ravintolaketjumme Rosso toi pitsat kaikkien tietoisuuteen jo 44 vuotta sitten. Myös hotelli- ja ravintola-alan nykypäivässä ja tulevaisuudessa museolle riittää tallennettavaa. Suomalainen ravintolatarjonta on monipuolinen ja kansainvälinen. Juomakulttuurimme eurooppalaistunut ja ravintolaan tullaan nykyisin erityisesti nauttimaan hyvästä ruuasta sekä palvelusta”, toteaa SOK:n ravitsemiskaupan kentän ohjauksesta vastaava johtaja Juha Lindholm.

Osuuskauppa Suur-Savo on yksi tukijoista ja haluaa näin omalta osaltaan vaalia arvokasta toimialan perintöä. Osuuskauppa Suur-Savo perustettiin vuonna 1916 ja vuonna 1918 ostettiin keskusmyymälää varten kaupungin vanhin ja paras kauppapaikka. Alue kehittyi ja suunnitelma uudesta toimitalosta valmistui 1930-luvun lopulla. Aluksi valmistui pitkänomainen valkoiseksi rapattu varastorakennus ja maalaisten tupa. 1930-luvulla oli tavallista, että hevospelillä tultiin kaupunkiin ja asioita hoidellessa tarvittiin tukikohta. Kesäkuussa vuonna 1939 aloitettiin jälleen uuden toimitalon rakennus. Rakennus oli kesken, kun talvisota syttyi marraskuun lopussa 1939. Talvisodan pommitustuhoja osui myös kauppakeskus Stellan alueelle. Keskeneräiseen Suur-Savon toimitaloon pudonneen pommin laukaisin ei syttynyt ja niin talo pelastui. Sen sijaan Maaherrankatu 13 tuhoutui, ja sen tilalle rakennettiin ravintolasiipi, jossa ravintola Suur-Savo jatkoi toimintaansa. Jatkosodan vuosina talossa majoitettiin päämajan upseereita ja tarjoiltiin ruokaa: Mikkelin Klubilla ylipäällikölle seurueineen sekä Kalevan ja Suur-Savon ravintoloissa muulle päämajan henkilökunnalle. Vuonna 1938 avattiin ensimmäinen Osuuskauppa Suur-Savon ravintola. ”Vuosikymmeninen saatossa Osuuskauppa Suur-Savon hotelli- ja ravintolaliiketoiminta on kasvanut ja kehittynyt ja tarjonnut entistä monipolisempia palveluita asiakasomistajille. Viimeisin uudistuksemme on Mikkelin Amarillo ja parhaillaan rakentuu uusi karaoke- ja viihderavintola Las Palmas”, kertoo toimialajohtaja Kai Nurmi.

Hotelli- ja ravintolamuseon työkenttä kattaa koko Suomen, vaikka museo toimii fyysisesti Helsingissä. ”Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet tukijaksemme valtakunnallisesti toimivan S-ryhmän Matkailu- ja ravitsemiskaupan, ja että museon työtä lähtivät tukemaan myös alueosuuskaupat ympäri Suomen. Se on osoitus siitä, että työllämme on merkitystä valtakunnallisesti”, iloitsee museonjohtaja Anni Pelkonen.

S-ryhmän matkailu- ja ravitsemistoimiala on kasvava ja kehittyvä toimiala. S-ryhmällä on 45 Sokos Hotellia Suomessa ja Tallinnassa. Valtakunnallisten ravintolaketjujen, kuten Rosso, Amarillo ja Coffee House lisäksi S-ryhmään kuuluu suuri joukko uniikkiravintoloita sekä franchising-toimintamallilla operoitavat ravintolaketjut Hesburger ja Fafa´s. Raflaamo.fi kokoaa kaikki lähes 500 ravintolaa saman katon alle. SOK Matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjaus vastaa Sokos Hotels -ketjun ja S-ryhmän ketjuravintoloiden kehityksestä ja ohjauksesta Suomessa ja lähialueilla. ​​​​​​​Lisätietoa: www.sokoshotels.fi ja www.raflaamo.fi

Hotelli- ja ravintolamuseo on ruoka- ja juomakulttuurin ja majoitus- ja ravitsemisalan erikoismuseo, jonka toiminta käynnistyi vuonna 1971 Hotelli- ja ravintolaopistosäätiön aloitteesta Hotelli- ja ravintolaopiston tiloissa Haagassa. Kaapelitehtaalle museo muutti vuonna 1993. Nykyisin museota ylläpitää Hotelli- ja ravintolamuseosäätiö – Stiftelsen för Hotell- och restaurangmuseet sr. Museon toiminnan tueksi säätiö on perustanut 50-vuotisjuhlarahaston, johon voivat lahjoittaa niin yhteisöt, yritykset kuin yksityishenkilötkin. Lisätietoa juhlarahastosta, rahankeräysluvan tiedot sekä lahjoittajien listaus löytyvät museon kotisivuilta: www.hotellijaravintolamuseo.fi/juhlavuosi.

Lisätietoja:

Juha Lindholm, johtaja
ravitsemiskaupan kentän ohjaus
SOK Matkailu- ja ravitsemiskaupan ketjuohjaus
juha.lindholm@sok.fi
+358 10768 2849

Anni Pelkonen, museonjohtaja
Hotelli- ja ravintolamuseo
anni.pelkonen@hotellijaravintolamuseo.fi
+358 44 7474107

Kai Nurmi, toimialajohtaja
Osuuskauppa Suur-Savo
kai.nurmi@sok.fi
+358 400 942 141

Kun suomalaisilta kysytään, S-ryhmä on vastuullisin päivittäistavarakaupan brändi sekä Prisma, Sokos Hotellit ja S-Pankki vastuullisuuden ykkösiä omilla toimialaoillaan. Euroopan laajimmassa, vuosittain ilmestyvässä Sustainable Brand Index -tutkimuksessa arvioidaan kuluttajien näkemyksiä brändien vastuullisuudesta.

Tänä vuonna S-ryhmän osuuskauppabrändi harppasi Suomen kolmanneksi vastuullisimmaksi brändiksi Elovenan ja Valion jälkeen. Top 10 -listasta löytyvät myös S-ryhmän Kotimaista-tuotesarja sekä Prisma. Lisäksi S-ryhmä on arvioitu jo kolmatta vuotta putkeen vastuullisimmaksi päivittäistavarakaupan yritysten sarjassa.

”Suomalaisten kuluttajien antama tunnustus on asiakkaidensa omistamalle osuuskaupparyhmälle erityisen arvokasta ja kiitämme luottamuksesta. Pitkäjänteinen työmme vastuullisuuden eteen kaikilla toimialoillamme on selkeästi tunnistettu ja olemme osuuskauppabrändin kautta halunneet tuoda sitä myös asiakkaillemme näkyvämmäksi. Vastuullisuusohjelmamme yksi tärkeimpiä tavoitteita on mennä kohti kestävämpää arkea yhdessä asiakkaidemme kanssa”, sanoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

Prisma, S-Pankki ja Sokos Hotellit toimialansa ykkösiä vastuullisuudessa

Ruokakauppojen vertailussa suomalaiset arvioivat Prisman vastuullisimmaksi päivittäistavarakaupaksi toista vuotta peräkkäin. Kärkijoukosta löytyy myös S-ryhmän Kotimaista-tuotesarja. Suomalaiset arvostavat elintarvike- ja päivittäistavarabrändejä.

Suomalaiset kuluttajat ovat arvioineet Sokos Hotellit jo kymmenennettä kertaa hotellikategorian vastuullisimmaksi brändiksi. Sokos Hotelleissa on tehty pitkään järjestelmällistä omaa vastuullisuustyötä ja viime vuonna Sokos Hotellit tarjosivat Suomessa ensimmäisenä alallaan asiakkailleen mahdollisuuden kompensoida yöpymisensä ilmastopäästöt.

Myös S-Pankki on arvioitu vastuullisimmaksi pankiksi jo kymmenen vuotta peräkkäin. Täysin kotimaisen S-Pankin tavoitteena on tarjota vähän rahakkaampi huominen jokaiselle. Esimerkkinä tästä ovat asiakasomistajille ja heidän perheenjäsenilleen tarjottavat maksuttomat päivittäiset pankkipalvelut.

Eurooppalainen Sustainable Brand Index selvittää kuluttajien käsityksiä brändien vastuullisuudesta

Kuluttajien mielikuvia yritysten vastuullisuudesta tarkasteleva Sustainable Brand Index perustuu kyselytutkimukseen, jossa 9 100 suomalaistakuluttajaa on arvioinut Suomen 214 suurinta tuotemerkkiä. Tuotemerkkejä arvioidaan 17 maailmanlaajuisen kestävän kehityksen tavoitteen perusteella. Sustainable Brand Index -selvitys on Euroopan suurin riippumaton vastuullisuuteen keskittyvä bränditutkimus, joka on toteutettu Suomessa vuosittain jo vuodesta 2013.

Arvioitavat brändit valikoituivat kyselyyn niiden markkinaosuuden, liikevaihdon ja brändin tunnettuuden perusteella. Yritykset eivät itse valitse kyselyyn osallistumista tai siitä pois jäämistä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään trendejä ja vastuullisen kuluttamisen ajureita.

MIELI ry:n ja Toivon Kärjen yhteisellä Pidä huolta -hyväntekeväisyyshaasteella kerättiin 1 027 156 euroa nuorten auttamiseen ja tukemiseen. Kampanjan tuotot tullaan käyttämään lyhentämättöminä nuorille kriisiapua tarjoavaan Sekasin-chattiin ja nuorten mielenterveystaitojen vahvistamiseen.  

”Kampanjan huikea tulos kertoo mielestäni ennen kaikkea siitä, kuinka laajasti yhteiskunnassa ja lahjoittajien keskuudessa on nyt tunnistettu nuorten ahdinko: Pidä huolta -kampanja haastaa myös julkisen puolen kantamaan vahvemmin vastuuta nuorista”, kommentoi MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. 

”Näin suurella summalla voimme tehdä Sekasin-chatissa pitkäjänteistä valtakunnallista laajentamistyötä, joka kantaa vuosia eteenpäin ja tarjoaa apua tuhansille pahan olonsa kanssa kamppaileville nuorille”, Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana sanoo. ”Akuutin tuen lisäksi on tärkeää vahvistaa kaikkien nuorten mielenterveyttä sekä lisätä myös aikuisten osaamista tukea nuorten mielenterveyttä päivittäin”, painottaa MIELI ry:n varhaiskasvatus- ja koulutyön päällikkö Anniina Pesonen.

“On mahtavaa, että yksittäisestä ideasta kasvoi jotain näin suurta. Iso kiitos kaikille lahjoittajille sekä valtavalle joukolle ihmisiä, jotka ovat olleet tässä mukana. Pietarinkadun Oilers, MIELI ry, S-ryhmä ja LähiTapiola uskalsivat unelmoida kanssamme suuria, upea joukko artisteja hyppäsi rohkeasti mukaan ja usean eri alan ammattilaiset toteuttivat lopputuloksen pieteetillä”, kommentoi Toivon Kärki ry:n Turkka Suo.

Kampanjan mahdollistivat LähiTapiola ja S-ryhmä, jotka lahjoittivat kampanjan alkupääomaksi 500 000 euroa ja kannustivat suomalaisia laajasti mukaan lahjoittamaan. Osuuskauppa Suur-Savo ja LähiTapiola Savo-Karjala lahjoittivat kampanjaan yhteensä 30 000 euroa.

”Kun meille tarjoutui mahdollisuus lähteä mukaan Pidä huolta -kampanjaan, tartuimme siihen heti. Suur-Savon alueella asuu noin 23 000 alle 20-vuotiasta lasta ja nuorta. Panostuksemme nuorten mielenterveyteen on satsaus tulevaisuuteen. Yhdessä voimme vaikuttaa nuorten hyvinvointiin” kertoo Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Ari Miettinen.

”Keräys osoittaa, että Suomessa osataan lyödä hynttyyt yhteen eri tahojen kesken, kun asia koetaan tärkeäksi. Turvaamalla matalan kynnyksen avunsaannin nuoret ympäri Suomen saavat keinoja kohti parempaa oloa. Ässäläiset ovat olleet sydämellä mukana viemässä Pidä huolta -viestiä eteenpäin”, sanoo vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmästä.

S-ryhmän tekemä ilmastotyö ylsi tänä vuonna arvosanaan A- maailmanlaajuisessa CDP-arvioinnissa. Arvio ryhmän ilmastotyöstä putosi näin hieman viime vuodesta, jolloin S-ryhmä saavutti ensi kertaa parhaan arvosanan A. Pudotuksen keskeisin syy on arviointikriteerien kiristyminen.

– Tekemämme ilmastotyö on edennyt täysin suunnitelmiemme mukaan ja olemme jopa etuajassa saavuttamassa omalle toiminnallemme asettamiamme tavoitteita. Arviointikriteerit kiristyvät vuosittain ja niin niiden kuulukin tehdä, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kommentoi.

– Ilmastotyömme keskiössä on päästöjen vähentäminen. Oman toiminnan lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota myös myymiimme tuotteisiin ja palveluihin, koska valtaosa päästöistä liittyy niihin. Siksi merkittävä työkalu tässä työssä on Iso Juttu -ohjelma, jossa on mukana reilut sata tavarantoimittajaa ja jossa tavoittelemme miljoonan tonnin päästöjen vähentämistä 2030 mennessä, Elomaa korostaa

– S-ryhmä jatkaa myös investointejaan omaan uusiutuvan sähkön tuotantoon ja panostaa tuuli- ja aurinkoenergiaan. On myös hyvä muistaa, että ilmastotyössä kestävän kulutuksen ja ympäristöfiksun ruokavalion edistämisellä sekä hävikin vähentämisellä on suuri rooli, ja ne ovat vastuullisuusohjelmamme keskiössä, Elomaa sanoo.

Tällä kertaa CDP-arvioinnin ylimpään A-sarjaan ylsi maailmanlaajuisesti noin 270 yritystä ja Suomessa kaksitoista yritystä.

S-ryhmä julkisti vuonna 2020 tiukat ilmastotavoitteet, joiden mukaan ryhmä aikoo olla vuonna 2025 oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen, eli silloin sen on määrä sitoa ilmasta hiiltä enemmän kuin sitä sinne tuottaa.

Tavoitteisiin kuuluu myös oman toiminnan ilmastopäästöjen leikkaaminen 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä.

– Olemme edenneet ilmastopäästöjemme vähentämisessä erittäin hyvin. Viime vuoden lopussa olimme vähentäneet päästöjä jo 70 prosenttia, Nina Elomaa iloitsee.

S-ryhmä on mukana myös CDP Supply Chain -ohjelmassa. Sen avulla tuotteita tai palveluita toimittavat yritykset raportoivat päästövähennyksistään yhdenmukaisella tavalla.

CDP on kansalaisjärjestöjen vuonna 2000 perustama riippumaton maailmanlaajuinen järjestö. Se arvioi vuosittain satojen yritysten ympäristötyötä, pääosin yrityksiä rahoittavien tai niihin sijoittavien investoijien toivomuksesta.

Reilun kaupan tuotteiden myynnistä kertyvän Reilun kaupan lisän avulla tuotantomaissa on esimerkiksi rakennettu kouluja ja teitä, hankittu opetus- ja lääkintätarvikkeita sekä kehitetty työntekijöiden asumisolosuhteita.

S-ryhmän valikoimista löytyy Reilun kaupan tuotteita useissa eri tuoteryhmistä, kuten kahveissa, kodintekstiileissä, kukissa, mausteissa, suklaissa ja hedelmissä. Asiakkaiden kestosuosikkeja ovat etenkin Reilun kaupan banaanit sekä kukat.

”Haluamme tehdä kestävän kuluttamisen ruokakaupan asiakkaille helpoksi. Vastuullisuussertifioidun tuotteen ostaminen on aidosti merkityksellinen valinta. Reilu kaupan sertifiointi on meille tärkeä työkalu, sillä sen avulla voidaan varmentaa tuotannon vastuullisuutta kehittyvissä maissa, niin työolojen kuin ympäristövaikutustenkin osalta”, sanoo vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi S-ryhmän marketkaupasta.

Tuotteista maksettava Reilun kaupan lisä on yksi merkin tärkeimmistä peruspilareista. Sillä tarkoitetaan erillistä korvausta, joka maksetaan ostohinnan päälle raaka-aineen tuottaneille osuuskunnille tai suurtilojen työntekijöille. Reilun kaupan lisän suuruus määritellään tuote- ja maakohtaisesti yhdessä tuottajien kanssa.

”Reilun kaupan tuotteen valvominen sopimuksin ja auditoinnein läpi ketjun on tärkeää, jotta muun muassa varmistetaan Reilun kaupan lisän maksaminen oikein”, kertoo Reilu kauppa ry:llä lisensoinnista vastaava Jenni Sundberg.

Reilun kaupan lisän käyttökohteista päätetään itse tuotantomaissa

Siitä, mihin Reilun kaupan lisä käytetään, päättävät osuuskuntien pienviljelijät ja suurtilojen työntekijät demokraattisesti yhdessä. Tyypillisesti lisää hyödynnetään infrastruktuuriin, kuten varastojen ja päivähoitohuoneiden rakentamiseen, tuotannon tehostamiseen, koulutukseen ja ympäristönsuojeluun.

Yksistään S-ryhmän ruokakauppojen viimeisen viiden vuoden aikana myymistä Reilun kaupan banaaneista on kertynyt Reilun kaupan lisää yli 1,7 miljoonaa euroa.

Reilun kaupan banaanin tärkeimmät tuotantomaat ovat Dominikaaninen tasavalta, Kolumbia, Ecuador ja Peru. Banaanin myynnistä kertyvien Reilun kaupan lisien avulla suurtiloilla on esimerkiksi helpotettu lainojen saamista, hankittu opetus- ja lääkintätarvikkeita, kehitetty työntekijöiden asumisolosuhteita sekä rakennettu kouluja, terveysklinikoita ja teitä. Perussa suurin osa Reilun kaupan banaaneista viljellään pienviljelijöiden muodostamissa osuuskunnissa. Pienviljelijät ovat käyttäneet lisiä erityisesti osuuskunnan tukemiseen, esimerkiksi sijoittamalla henkilöresursseihin, hallintoon, infrastruktuuriin ja koulutukseen.

S-ryhmässä myydyistä ruusuista kertyy puolestaan vuosittain noin 65 000 euroa Reilun kaupan lisää. Reilun kaupan kukkien tärkeimmät tuotantomaat ovat Kenia, Etiopia ja Ecuador, joissa kukista saatua Reilun kaupan lisää on käytetty erityisesti koulutukseen, työntekijöiden ja perheiden taloudelliseen tukemiseen sekä terveydenhuoltoon.

Esimerkiksi Sher Ethiopian Reilun kaupan sertifioimalla kukkatilalla Reilun kaupan lisää on käytetty työntekijöiden monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen. Tilalla työskentelevät Abdukadir Demma, 26, ja Teshome Kedir, 27, suorittivat taloushallintoon ja tietotekniikkaan keskittyneen koulutuksen, minkä jälkeen he pääsivät siirtymään kukkatilan perustöistä hallinnon puolelle. Ennen koulutusta kumpikaan ei osannut juurikaan käyttää tietokonetta, mutta tällä hetkellä Abdukadir työskentelee kirjanpitäjänä ja Teshome henkilöstökoordinaattorina Sher Ethiopian kukkatilalla.

Osuuskauppa on innovaatio, jonka avulla tavalliset kuluttajat voivat yhdistää voimansa muuttaakseen maailmaa paremmaksi itselleen ja muille. Näin ajatteli suomalainen voimanainen ja osuuskauppavaikuttaja Hedvig Gebhard sadan vuoden takaa.

Osuuskaupan sanoma kuuluu nyt vaikuttavana tarinana filmillä, joka hakee inspiraatiota yli sadan vuoden takaa, mutta tuo nuo yhä ajankohtaiset viestit vahvasti tähän päivään ja hetkeen, tämän päivän nuorten silmin kerrottuna. Tavoitteena on tuoda osuuskaupan ideaa näkyvämmäksi: osuuskaupan omistamme me suomalaiset itse ja jokainen yritys pitää huolta omistajistaan.

– Elämme yhä monimutkaisemmassa maailmassa, jossa ihmiset odottavat yritysten toimivan vastuullisesti. Osuuskauppamme rakentavat monin tavoin paikallista hyvinvointia eri puolilla Suomea. Osuuskaupan arvomaailma ja pitkäjänteiseen kestävään kasvuun sitoutuminen ovat arvossaan nyt ja huomenna. Osuuskauppa on vahvasti tulevaisuuden yritysmuoto, sanoo SOK:n pääjohtaja Hannu Krook.

Katso video ja tutustu uudistuneella s-kanava.fi-sivustolla osuuskaupan etuihin ja palveluihin sekä asiakasomistajan vaikuttamismahdollisuuksiin.  Sivustolla avataan asiakasomistajien konkreettisia hyötyjä konkreettisin esimerkein ja laskelmin sekä havainnollistetaan, mitä päätös- ja vaikuttamismahdollisuuksia osuuskaupan omistavilla asiakkailla on.

Uudistunut S-kanava.fi

Tiedote julkaistu 12.10.2021 15:30:46 | SOK – Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta

S-ryhmän myymälöissä vaatteet ovat tehneet kauppansa myös korona-aikana. Sokos ja Prisma eivät synkistele seuraavasta vuodesta.


Kuvaaja: Nico Backström

Kaupan liiton mukaan viime vuonna suomalaisten vaate- ja kenkäostokset kutistuivat peräti 24 prosenttia. Joka kymmenes erikoisliike on lopettanut toimintansa.

”Muotikaupassa on menossa myllerrys, jota korona-aika kiihdytti entisestään. Olimme kuitenkin liikkeellä oikeissa virtauksissa jo ennen pandemiaa, joten palaudumme tästä kyllä”, Sokoksen ketjujohtaja Mika Laakso kommentoi.

”Kaupan liitto ennakoi, että käänne parempaan tapahtuisi 2025. Me olemme positiivisempia ja uskomme, että olemme takaisin pandemiaa edeltävällä tasolla vuonna 2023. Jo tämän vuoden heinäkuusta lähtien Sokoksella on ollut hyvää kehitystä muotivaatteiden myynnissä.”

Prismassa korona-aika ei ole myynnissä juurikaan näkynyt.

”Sekä myynnin, myytyjen kappaleiden että asiakaslukumäärän valossa Prisman rooli muotikauppiaana on Suomessa vahvistunut vuosien 2019 ja 2021 välillä. Prisman myynti on kehittynyt markkinaa rivakammin myös alkuvuotena 2021 eli samansuuntainen kehitys näyttää edelleen jatkuvan”, kertoo S-ryhmän marketkaupan käyttötavarakaupan johtaja Virpi Viinikainen.

”Asemamme Suomen suosituimpana muotikauppiaana on tulosta pitkäjänteisestä ja systemaattisesta työstä, joka käynnistyi vuosia ennen koronaa.”

Rennomman pukeutumisen trendi jatkuu

Jo ennen pandemiaa oli nähtävissä, että rennompi pukeutuminen on nouseva trendi. Tämä muutos sai vauhtia, kun osa suomalaisista siirtyi konttoreilta etätöihin. Sekä Sokos että Prisma ovat olleet tässä hereillä.

”Olemme Prismassa rakentaneet pukeutumisen tarjoomamme ja konseptimme ’Muoti kuuluu kaikille’ -ideologiamme varaan. Haluamme sen mukaisesti tarjota asiakkaillemme edullista, laadukasta ja vastuullisesti tuotettua muotia, joka mahdollistaa ajassa eläen ja kestävästi yksilöllisen ja oman tyylin meille jokaiselle. Tästä ilmentymiä ovat esimerkiksi athleisure-tyylisuuntaa edustava, vuonna 2020 lanseerattu AT-mallistomme. Vastaavaa erityislaatuista näemme jälleen ihan lähiaikoina”, Virpi Viinikainen kertoo.

Myös Sokoksella on keskitytty viime vuosina yksilöllisempään suuntaan.

”Tätä polkua jatkamme vahvasti ’Löydä tyylisi’ -filosofiamme kanssa. Epämuodollinen niin sanottu ’kasuaali’ pukeutuminen on ollut nousussa myös maailmalla”, Laakso toteaa.

Verkkokauppa ei korvaa kivijalkaa

Sokos on valtakunnallisesti tunnettu ketju, joka täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Se on tarjonnut ympäri Suomea korkealaatuisia tuotteita ja palveluita. Valikoimasta löytyy paljon laadukkaita ja kestäviä suomalaisia brändejä sekä ulkomaisia kestosuosikkeja.

”Kivijalan ja verkkokaupan kytkeytyminen toisiinsa on tärkeää. Kansainvälinen verkkokauppa ei voi yksin vastata kaikkiin tarpeisiin”, Sokoksen Mika Laakso pohtii.

”Juuri itselle sopivan tuotteen tuntee vasta kokeilemalla ja sovittamalla, jotta istuvuus, väri ja materiaali tulevat kunnolla esille. Jos haluat juuri sinulle istuvan vaatteen, verkkokaupassa syntyy helposti melkoinen pakettiralli. Kivijalassa sovittaminen on helpompaa. Lisäksi tuotteen kestävyys on tärkeää, sillä esimerkiksi farkkujen ja housujen käyttöikä on useita vuosia”, Laakso havainnollistaa.