S-ryhmän tekemä ilmastotyö ylsi tänä vuonna arvosanaan A- maailmanlaajuisessa CDP-arvioinnissa. Arvio ryhmän ilmastotyöstä putosi näin hieman viime vuodesta, jolloin S-ryhmä saavutti ensi kertaa parhaan arvosanan A. Pudotuksen keskeisin syy on arviointikriteerien kiristyminen.

– Tekemämme ilmastotyö on edennyt täysin suunnitelmiemme mukaan ja olemme jopa etuajassa saavuttamassa omalle toiminnallemme asettamiamme tavoitteita. Arviointikriteerit kiristyvät vuosittain ja niin niiden kuulukin tehdä, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kommentoi.

– Ilmastotyömme keskiössä on päästöjen vähentäminen. Oman toiminnan lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota myös myymiimme tuotteisiin ja palveluihin, koska valtaosa päästöistä liittyy niihin. Siksi merkittävä työkalu tässä työssä on Iso Juttu -ohjelma, jossa on mukana reilut sata tavarantoimittajaa ja jossa tavoittelemme miljoonan tonnin päästöjen vähentämistä 2030 mennessä, Elomaa korostaa

– S-ryhmä jatkaa myös investointejaan omaan uusiutuvan sähkön tuotantoon ja panostaa tuuli- ja aurinkoenergiaan. On myös hyvä muistaa, että ilmastotyössä kestävän kulutuksen ja ympäristöfiksun ruokavalion edistämisellä sekä hävikin vähentämisellä on suuri rooli, ja ne ovat vastuullisuusohjelmamme keskiössä, Elomaa sanoo.

Tällä kertaa CDP-arvioinnin ylimpään A-sarjaan ylsi maailmanlaajuisesti noin 270 yritystä ja Suomessa kaksitoista yritystä.

S-ryhmä julkisti vuonna 2020 tiukat ilmastotavoitteet, joiden mukaan ryhmä aikoo olla vuonna 2025 oman toimintansa osalta hiilinegatiivinen, eli silloin sen on määrä sitoa ilmasta hiiltä enemmän kuin sitä sinne tuottaa.

Tavoitteisiin kuuluu myös oman toiminnan ilmastopäästöjen leikkaaminen 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoden 2030 loppuun mennessä.

– Olemme edenneet ilmastopäästöjemme vähentämisessä erittäin hyvin. Viime vuoden lopussa olimme vähentäneet päästöjä jo 70 prosenttia, Nina Elomaa iloitsee.

S-ryhmä on mukana myös CDP Supply Chain -ohjelmassa. Sen avulla tuotteita tai palveluita toimittavat yritykset raportoivat päästövähennyksistään yhdenmukaisella tavalla.

CDP on kansalaisjärjestöjen vuonna 2000 perustama riippumaton maailmanlaajuinen järjestö. Se arvioi vuosittain satojen yritysten ympäristötyötä, pääosin yrityksiä rahoittavien tai niihin sijoittavien investoijien toivomuksesta.

Reilun kaupan tuotteiden myynnistä kertyvän Reilun kaupan lisän avulla tuotantomaissa on esimerkiksi rakennettu kouluja ja teitä, hankittu opetus- ja lääkintätarvikkeita sekä kehitetty työntekijöiden asumisolosuhteita.

S-ryhmän valikoimista löytyy Reilun kaupan tuotteita useissa eri tuoteryhmistä, kuten kahveissa, kodintekstiileissä, kukissa, mausteissa, suklaissa ja hedelmissä. Asiakkaiden kestosuosikkeja ovat etenkin Reilun kaupan banaanit sekä kukat.

”Haluamme tehdä kestävän kuluttamisen ruokakaupan asiakkaille helpoksi. Vastuullisuussertifioidun tuotteen ostaminen on aidosti merkityksellinen valinta. Reilu kaupan sertifiointi on meille tärkeä työkalu, sillä sen avulla voidaan varmentaa tuotannon vastuullisuutta kehittyvissä maissa, niin työolojen kuin ympäristövaikutustenkin osalta”, sanoo vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi S-ryhmän marketkaupasta.

Tuotteista maksettava Reilun kaupan lisä on yksi merkin tärkeimmistä peruspilareista. Sillä tarkoitetaan erillistä korvausta, joka maksetaan ostohinnan päälle raaka-aineen tuottaneille osuuskunnille tai suurtilojen työntekijöille. Reilun kaupan lisän suuruus määritellään tuote- ja maakohtaisesti yhdessä tuottajien kanssa.

”Reilun kaupan tuotteen valvominen sopimuksin ja auditoinnein läpi ketjun on tärkeää, jotta muun muassa varmistetaan Reilun kaupan lisän maksaminen oikein”, kertoo Reilu kauppa ry:llä lisensoinnista vastaava Jenni Sundberg.

Reilun kaupan lisän käyttökohteista päätetään itse tuotantomaissa

Siitä, mihin Reilun kaupan lisä käytetään, päättävät osuuskuntien pienviljelijät ja suurtilojen työntekijät demokraattisesti yhdessä. Tyypillisesti lisää hyödynnetään infrastruktuuriin, kuten varastojen ja päivähoitohuoneiden rakentamiseen, tuotannon tehostamiseen, koulutukseen ja ympäristönsuojeluun.

Yksistään S-ryhmän ruokakauppojen viimeisen viiden vuoden aikana myymistä Reilun kaupan banaaneista on kertynyt Reilun kaupan lisää yli 1,7 miljoonaa euroa.

Reilun kaupan banaanin tärkeimmät tuotantomaat ovat Dominikaaninen tasavalta, Kolumbia, Ecuador ja Peru. Banaanin myynnistä kertyvien Reilun kaupan lisien avulla suurtiloilla on esimerkiksi helpotettu lainojen saamista, hankittu opetus- ja lääkintätarvikkeita, kehitetty työntekijöiden asumisolosuhteita sekä rakennettu kouluja, terveysklinikoita ja teitä. Perussa suurin osa Reilun kaupan banaaneista viljellään pienviljelijöiden muodostamissa osuuskunnissa. Pienviljelijät ovat käyttäneet lisiä erityisesti osuuskunnan tukemiseen, esimerkiksi sijoittamalla henkilöresursseihin, hallintoon, infrastruktuuriin ja koulutukseen.

S-ryhmässä myydyistä ruusuista kertyy puolestaan vuosittain noin 65 000 euroa Reilun kaupan lisää. Reilun kaupan kukkien tärkeimmät tuotantomaat ovat Kenia, Etiopia ja Ecuador, joissa kukista saatua Reilun kaupan lisää on käytetty erityisesti koulutukseen, työntekijöiden ja perheiden taloudelliseen tukemiseen sekä terveydenhuoltoon.

Esimerkiksi Sher Ethiopian Reilun kaupan sertifioimalla kukkatilalla Reilun kaupan lisää on käytetty työntekijöiden monipuoliseen ammatilliseen koulutukseen. Tilalla työskentelevät Abdukadir Demma, 26, ja Teshome Kedir, 27, suorittivat taloushallintoon ja tietotekniikkaan keskittyneen koulutuksen, minkä jälkeen he pääsivät siirtymään kukkatilan perustöistä hallinnon puolelle. Ennen koulutusta kumpikaan ei osannut juurikaan käyttää tietokonetta, mutta tällä hetkellä Abdukadir työskentelee kirjanpitäjänä ja Teshome henkilöstökoordinaattorina Sher Ethiopian kukkatilalla.

Osuuskauppa on innovaatio, jonka avulla tavalliset kuluttajat voivat yhdistää voimansa muuttaakseen maailmaa paremmaksi itselleen ja muille. Näin ajatteli suomalainen voimanainen ja osuuskauppavaikuttaja Hedvig Gebhard sadan vuoden takaa.

Osuuskaupan sanoma kuuluu nyt vaikuttavana tarinana filmillä, joka hakee inspiraatiota yli sadan vuoden takaa, mutta tuo nuo yhä ajankohtaiset viestit vahvasti tähän päivään ja hetkeen, tämän päivän nuorten silmin kerrottuna. Tavoitteena on tuoda osuuskaupan ideaa näkyvämmäksi: osuuskaupan omistamme me suomalaiset itse ja jokainen yritys pitää huolta omistajistaan.

– Elämme yhä monimutkaisemmassa maailmassa, jossa ihmiset odottavat yritysten toimivan vastuullisesti. Osuuskauppamme rakentavat monin tavoin paikallista hyvinvointia eri puolilla Suomea. Osuuskaupan arvomaailma ja pitkäjänteiseen kestävään kasvuun sitoutuminen ovat arvossaan nyt ja huomenna. Osuuskauppa on vahvasti tulevaisuuden yritysmuoto, sanoo SOK:n pääjohtaja Hannu Krook.

Katso video ja tutustu uudistuneella s-kanava.fi-sivustolla osuuskaupan etuihin ja palveluihin sekä asiakasomistajan vaikuttamismahdollisuuksiin.  Sivustolla avataan asiakasomistajien konkreettisia hyötyjä konkreettisin esimerkein ja laskelmin sekä havainnollistetaan, mitä päätös- ja vaikuttamismahdollisuuksia osuuskaupan omistavilla asiakkailla on.

Uudistunut S-kanava.fi

Tiedote julkaistu 12.10.2021 15:30:46 | SOK – Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta

S-ryhmän myymälöissä vaatteet ovat tehneet kauppansa myös korona-aikana. Sokos ja Prisma eivät synkistele seuraavasta vuodesta.


Kuvaaja: Nico Backström

Kaupan liiton mukaan viime vuonna suomalaisten vaate- ja kenkäostokset kutistuivat peräti 24 prosenttia. Joka kymmenes erikoisliike on lopettanut toimintansa.

”Muotikaupassa on menossa myllerrys, jota korona-aika kiihdytti entisestään. Olimme kuitenkin liikkeellä oikeissa virtauksissa jo ennen pandemiaa, joten palaudumme tästä kyllä”, Sokoksen ketjujohtaja Mika Laakso kommentoi.

”Kaupan liitto ennakoi, että käänne parempaan tapahtuisi 2025. Me olemme positiivisempia ja uskomme, että olemme takaisin pandemiaa edeltävällä tasolla vuonna 2023. Jo tämän vuoden heinäkuusta lähtien Sokoksella on ollut hyvää kehitystä muotivaatteiden myynnissä.”

Prismassa korona-aika ei ole myynnissä juurikaan näkynyt.

”Sekä myynnin, myytyjen kappaleiden että asiakaslukumäärän valossa Prisman rooli muotikauppiaana on Suomessa vahvistunut vuosien 2019 ja 2021 välillä. Prisman myynti on kehittynyt markkinaa rivakammin myös alkuvuotena 2021 eli samansuuntainen kehitys näyttää edelleen jatkuvan”, kertoo S-ryhmän marketkaupan käyttötavarakaupan johtaja Virpi Viinikainen.

”Asemamme Suomen suosituimpana muotikauppiaana on tulosta pitkäjänteisestä ja systemaattisesta työstä, joka käynnistyi vuosia ennen koronaa.”

Rennomman pukeutumisen trendi jatkuu

Jo ennen pandemiaa oli nähtävissä, että rennompi pukeutuminen on nouseva trendi. Tämä muutos sai vauhtia, kun osa suomalaisista siirtyi konttoreilta etätöihin. Sekä Sokos että Prisma ovat olleet tässä hereillä.

”Olemme Prismassa rakentaneet pukeutumisen tarjoomamme ja konseptimme ’Muoti kuuluu kaikille’ -ideologiamme varaan. Haluamme sen mukaisesti tarjota asiakkaillemme edullista, laadukasta ja vastuullisesti tuotettua muotia, joka mahdollistaa ajassa eläen ja kestävästi yksilöllisen ja oman tyylin meille jokaiselle. Tästä ilmentymiä ovat esimerkiksi athleisure-tyylisuuntaa edustava, vuonna 2020 lanseerattu AT-mallistomme. Vastaavaa erityislaatuista näemme jälleen ihan lähiaikoina”, Virpi Viinikainen kertoo.

Myös Sokoksella on keskitytty viime vuosina yksilöllisempään suuntaan.

”Tätä polkua jatkamme vahvasti ’Löydä tyylisi’ -filosofiamme kanssa. Epämuodollinen niin sanottu ’kasuaali’ pukeutuminen on ollut nousussa myös maailmalla”, Laakso toteaa.

Verkkokauppa ei korvaa kivijalkaa

Sokos on valtakunnallisesti tunnettu ketju, joka täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Se on tarjonnut ympäri Suomea korkealaatuisia tuotteita ja palveluita. Valikoimasta löytyy paljon laadukkaita ja kestäviä suomalaisia brändejä sekä ulkomaisia kestosuosikkeja.

”Kivijalan ja verkkokaupan kytkeytyminen toisiinsa on tärkeää. Kansainvälinen verkkokauppa ei voi yksin vastata kaikkiin tarpeisiin”, Sokoksen Mika Laakso pohtii.

”Juuri itselle sopivan tuotteen tuntee vasta kokeilemalla ja sovittamalla, jotta istuvuus, väri ja materiaali tulevat kunnolla esille. Jos haluat juuri sinulle istuvan vaatteen, verkkokaupassa syntyy helposti melkoinen pakettiralli. Kivijalassa sovittaminen on helpompaa. Lisäksi tuotteen kestävyys on tärkeää, sillä esimerkiksi farkkujen ja housujen käyttöikä on useita vuosia”, Laakso havainnollistaa.