11.3.2024
Mikkelin värikkään historian yksi merkkipaalu on 2.11.1994. Silloin avautui Graanin liikekeskus, jonka mukana kaupunkiin rantautui täysin uusi liikeidea, Prisma-hypermarket. Avajaiset sai aikaan hurjan asiakasvyöryn, ja menestys on kantanut yhä tähän päivään asti. Kolmekymppiset huipentuvat vuoden 2025 alulla täysin uudistuneen Prisman avajaisiin.
Vuoden 1994 lehtijutut tietävät kertoa, että neljän ensimmäisen päivän aikana Prismassa kävi jopa 100 000 asiakasta.
─ Väljät käytävät, helppo ja nopea ostaminen sekä pysyvät, edulliset Prisma-hinnat takasivat heti alusta sen, että tavarat vietiin ihan käsistä, tuolloin asumisen osastopäällikkönä toiminut Raija Kauppi naurahtaa.
Prismalla oli joka päivä lehti-ilmoitus Länsi-Savossa, ja edullinen hintataso oli lukittu vuoden loppuun asti. Se vaati valmistautumista ja kylmiä hermoja etenkin päivittäistavaraosastolla.
─ Kahvin hinta oli sinä vuonna kovassa nousussa, joten ostimme sitä etukäteen useassa erässä edullisemmalla hinnalla. SOK:n Kouvolan aluevarastossa oli odottamassa jopa tuhat lavallista meille varattua kahvia, silloinen päivittäistavaraosaston päällikkö Ari Kuittinen kertoo.
Keskeinen syy tuimaan hintasotaan oli saman katon alle avautunut Citymarket, joka yhdessä Prisman kanssa teki Graanista hyvin vetovoimaisen kauppapaikan. Asiakkaatkin pääsivät hykertelemään, sillä vuoden 1995 valtakunnallisessa päivittäistavaroiden hintatutkimuksessa Mikkelin Prisma oli koko Suomen halvin ja Citymarket ylsi sijalle kolme.
Valtava kiinnostus loi painetta ja antoi onnistumisen elämyksiä
Kiinnostus Prismaa kohtaan ei ajoittanut vain avajaisiin ja sen jälkeiseen aikaan.
─ Ennen avausta tehtiin henkilökunnan rekrytoinnit ja koulutettiin heidät tehtäviinsä. Meille tuli kaikkiaan noin 2 000 työhakemusta. Tuntui, että ”kaikki” halusivat töihin Prismaan. Itse tein pelkästään kassaosastolle kaikkiaan parisataa haastattelua, kassaryhmäpäällikkönä toiminut Marja-Leena Koukonen muistelee.
Myös koulutuksissa oli iso urakka, sillä Prisman liikeidea oli lähes kaikille uusi. Lisäksi esimerkiksi asiakasomistajuus oli tuore, vasta valtakunnalliseksi laajentunut toimintamalli. Toki se oli myös yksi menestyksen tae, sillä uusi Prisma ja S-Etukortti Bonuksineen saivat osuuskaupan jäsenmäärän jyrkkään kasvuun moniksi lähivuosiksi.
Haastetta loi myös tinkimätön tavaran saatavuudesta huolehtiminen.
─ Alussa tavara ei meinannut riittää millään, joten tavarantoimittajia piti kontaktoida suoraan ja tehdä maakuntamatkoja tavaraa haalimassa. Esille pyrittiin saamaan isot massat edullista tavaraa, jotta valtavalla asiakasmäärällä oli ostettavaa, silloinen pukeutumisen osaston päällikkö Arja Kinnunen sanoo.
Silloiset vastuuhenkilöt kuitenkin vakuuttavat kuin yhdestä suusta, että kaikki meni jopa hämmästyttävän hyvin heti alusta alkaen. Asiakkaita oli paljon, kiire ja paine olivat kovia, riskejä oli otettava ja tavaraa piti ajattaa välillä taksillakin paikalle. Myyntiä ja tulosta alkoi kuitenkin syntyä, joten koko henkilöstön tsemppihenki oli korkealla.
Ihmiset loivat menestyksen
Prisman alkutaipaleen muisteloissa toistui useaan kertaan sama asia: myöhempi Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja, nyt jo edesmennyt Heikki Hämäläinen onnistui silloisena Prisma-johtajana luomaan yhteishengen, jonka voimin onnistuminen oli ainoa vaihtoehto.
─ Koko henkilökunta puhalsi yhteen hiileen, josta oli iso kiittäminen Heikkiä. Hänen positiivisella olemuksellaan oli suunnaton merkitys, Arja Kinnunen kiittelee.
Uudenlainen tilanne ja kaikkien tasojen tuki motivoi myös Raija Kauppia.
─ Oli hieno mahdollisuus päästä edes kerran elämässä mukaan perustamaan isoa hypermarkettia. Itseäni motivoi itsenäinen tulosvastuullinen työ ja Suur-Savon ylimmän johdon tuki.
Onnistumiseen tarvittiin kuitenkin iso joukko ihmisiä – oman väen lisäksi myös talon ulkopuolelta.
─ Rekrytoinnit onnistuivat erinomaisesti, joten koko porukka teki oikeita asioita tehokkaasti. Saimme myös erinomaista sparrausapua esimerkiksi Savonlinnasta ja jopa muista osuuskaupoista. Kaikki tämä mahdollisti onnistumiset, Ari Kuittinen painottaa.
30 vuodessa paljon uutta – ja myös jotain pysyvää
Vanhoja muistellessa on hyvä välillä peilata asioita myös tähän päivään. 30 vuoden takaisista ajoista suurin muutos on kiistämättä tapahtunut tietojärjestelmissä, silloiset päälliköt toteavat yksissä tuumin. Manuaalinen työ on korvautunut suurelta osin automaatiolla.
─ Järjestelmien kehittyminen on tuonut ihan hurjasti uusia asioita, kuten itsepalvelukassat sekä Kerää ja skannaa -palvelun, jossa asiakas voi skannata tavarat valmiiksi ostoskassiin jo myymälää kiertäessään. Myymälän puolella työtä ovat muuttaneet esimerkiksi automaattiset tilausjärjestelmät. Aikanaan myös työvuorot tehtiin isolle paperille viivoja vetelemällä, Marja-Leena Koukonen luettelee.
Kaikki ei kuitenkaan kaupankäynnissä ole muuttunut, kuten liikeidean ja sen tinkimättömän toteutuksen tai henkilöstön arvostuksen ja palkitsemisen merkitys. Leimaa-antavaa Mikkelin seudulle on myös alusta lähtien ollut eri sesonkien valtava merkitys, joka ei vuosien myötä ole ainakaan vähentynyt.
─ Vapaa-ajan asutuksesta alkoi tulla jo 1990-luvulla ympärivuotista ja myynnin kasvut esimerkiksi juhlapyhien alla yllättivät alussa. Saatavuuden varmistamiseksi piti tehdä todella paljon töitä, ja kesällä jopa säätä piti yrittää ennakoida, Ari Kuittinen muistelee.
Myös jatkuvan uudistumisen tarve on asia, joka ei ole muuttunut vuosien varrella. Niinpä juhlavuottaan viettävä Prisma kokee täydellisen uudistuksen alkuvuoteen 2025 mennessä.
