30.10.2025
UUTINEN
31.10.2025
UUTINEN
Minkälaista leipää suomalaiset syövät – ja mitä Etelä-Savossa suositaan?
Suomen eri osissa on erilaisia leipämakuja, joihin erityisesti paikalliset leipomot pyrkivät vastaamaan. Tietyt perusasiat pysyvät, mutta silti maut ja odotukset monipuolistuvat jatkuvasti. Se viitoittaa myös Suur-Savon Leipomon tietä eteenpäin.Suomen leipäkulttuuri on monipuolinen, ja siinä on selvää alueellista vaihtelua. Merkittävin leivän syönnin jakolinja on Länsi- ja Itä-Suomen välillä. Historiallisesti Länsi-Suomessa syötiin kovaa leipää ja idässä pehmeää leipää sekä kukkoja ja piirakoita. Lännessä happamat ruisleivät tehtiin harvakseltaan ja kuivatettiin vartaissa, kun taas idässä pehmeät limput leivottiin viikoittain. Muista leipäviljoista tehtiin rieskoja.
Itäsuomalaisen leipäkulttuurin perusta on edelleen tumma ruisleipä. Myös karjalanpiirakoilla ja erilaisilla kukoilla on vieläkin merkittävä rooli. Länsi-Suomessa syödään myös maustettuja ja makeahkoja leipiä, kuten saaristolaisleipää tai piimälimppua. Keskisessä Suomessa maistuvat tasaisemmin melkeinpä kaikki leipätyypit.
Ruokakulttuurin alueelliset erot ovat tasoittuneet kaupungistumisen ja teollistumisen myötä. Niinpä ruokakaupoissa ympäri Suomea on melko samanlainen perusleipävalikoima, mutta erojakin yhä on. Alueelliset leipäkulttuurit ovat säilyneet etenkin paikallisten leipomoiden ansiosta. Kaikkia Suomen osia yhdistää kuitenkin samanlaiset nykytarpeet, kuten helppouden korostuminen. Niinpä kysynnässä ja tarjonnassa reikäleivän ja kokonaisen limpun rinnalle ja ohi ovat nousseet palaleivät ja valmiit viipaleet.
Mitkä ovat eteläsavolaisten suosikkileipiä?
Osuuskauppa Suur-Savon tekemän asiakaskyselyn perusteella pääosa asiakkaista suosii edelleen ruisleipää eri muodoissaan. Kun suosikkituote valitaan kaikkien kauppojen koko leipävalikoimista, saa Marskin Arinaruisleipä selvästi eniten mainintoja. Nykyisin suuri enemmistö haluaa sen nimenomaan viipaloituna. Moni vastaaja ei kuitenkaan nimeä erikseen mitään tiettyä merkkiä, kunhan leipä on rukiista. Aina ei osteta samaa merkkiä, vaan vaihtelua kaivataan myös leivän osalta.
Vaaleissa leivissä hajontaa on merkkien osalta selvästi enemmän, mutta raaka-aineena kaura mainitaan monessa vastauksessa. Kauratuotteet ovat olleet viime vuosina kovassa nousussa koko Suomessa, mutta niissä tietyt merkit eivät ole vakiinnuttaneet asemaansa ruisleivän tavoin. Kauraleivän ohella vaaleissa leivissä suositaan jonkin verran myös moniviljatuotteita, kuten Suur-Savon Leipomon Ässä-rouhista. Vehnää pääraaka-aineena ei juuri enää mainita suosikkeja listattaessa. Muista tuotteista suosikeiksi nousevat osalla esimerkiksi riisipiirakat ja perunarieskat.
Millaista leipää halutaan tulevaisuudessa?
Kun osuuskaupan asiakkailta kysyttiin, millaista leipää he haluavat syödä tulevaisuudessa, esille nousivat ominaisuudet, joita ruualta odotetaan myös yleisemmin. Esimerkiksi ruisleipä sai edelleen monia mainintoja, mutta pääosa vastauksista koski yleisesti leipään itseensä ja sen valmistamiseen liittyviä odotuksia. Leivän pitää olla ennen kaikkea tuoretta, maukasta ja kotimaista. Leivän ei kuitenkaan odoteta olevan vain kotimaista, vaan sen halutaan usein olevan myös mahdollisimman lähellä tuotettua.
Näiden perusasioiden jälkeen terveellisyyteen liittyvät ominaisuudet mainitaan monesta eri näkökulmasta. Terveellisyys merkitsee eri vastaajille eri asioita, mutta se voi olla esimerkiksi vähäsuolaisuutta, kuitupitoisuutta tai lisäaineettomuutta. Myös tietyt raaka-aineet ja niiden muoto, kuten täysjyvä, liitetään terveellisyyteen. Suur-Savon Leipomo juhlii tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan - lue lisää paikallisen leipomomme vaiheikkaasta historiasta TÄÄLTÄ.
KATEGORIAT
- Paikalliset uutiset
