Historia


Yli 120 vuotta osuuskauppatoimintaa

Suomalaisen kaupankäynnin epäkohdat johtivat osuuskauppojen perustamiseen 1900-luvun alkuvuosina. Kaupungeista lähtenyt liike levisi nopeasti maaseudulle. Etelä-Savossa osuuskauppatoiminta sai alkunsa Ristiinan Himalansaaren kauppakunnasta, jonka perustamiskokous pidettiin 4.3.1902. Etelä-Savossa on tuon jälkeen toiminut 41 kaupparekisteriin merkittyä osuuskauppaa.

S-ryhmän ja osuuskaupan syntyvaiheet

 

Osuuskauppatoiminta jakautui muun yhteiskunnan tavoin kahteen leiriin 1910-luvun lopulla. Nykyinen S-ryhmä ryhmittyi vuonna 1904 keskusliikkeeksi perustetun SOK:n nimen mukaisesti SOK:laiseksi osuuskauppaliikkeeksi, kun taas lähinnä työväestöä ja kaupunkeja edusti OTK:lainen osuuskauppaliike. Osuuskauppa Suur-Savon pitkä historia on SOK:laisen osuuskauppatoiminnan historiaa Etelä-Savossa.

Nykyisen Suur-Savon vanhin osa on Joroisten Osuuskauppa, joka perustettiin vuonna 1905. Osuuskauppa Suur-Savon edeltäjä perustettiin vuonna 1916 Mikkelin Osuuskaupan nimellä. Osuuskauppa Suur-Savo nimi otettiin käyttöön vuonna 1923, kun osuuskauppa oli laajentunut myös Mikkelin lähialueille. Nykyinen Suur-Savon keskustoimipaikka rakennettiin Mikkelin torin reunalle vuosina 1939–40 ja siitä lähtien ollut tunnistettavimpia osia Mikkelin kaupunkikuvaa.

Etelä-Savon ensimmäiset osuuskaupat syntyivät rautatienvarsipaikkakunnille, joissa usein oli teollista toimintaa. Otavan Osuuskaupan myymälän paikka on pitänyt pintansa kauppapaikkana yli sata vuotta; Otavan Sale sijaitsee samalla tontilla.

Suur-Savo laajenee alueosuuskaupaksi

Keski-Saimaassa uskottiin 80-luvun taitteessa avatun Savonlinnan Sokos-tavaratalon nostavan osuuskaupan asemaa kilpailutilanteessa. Fuusion jälkeen tavaratalo on jatkanut osana Osuuskauppa Suur-Savoa näihin päiviin asti.

 

Vuosikymmenten edetessä S-ryhmän ja Osuuskauppa Suur-Savon suurin murrosvaihe koitti 1980-luvulla. Osuuskaupparyhmä oli ajautunut 1970-luvun lopulla kriisiin, ja sen tulos heikkeni voimakkaasti. Vuonna 1983 käynnistettiin raju muutosohjelma, jonka yhtenä tavoitteena oli pienempien paikallisosuuskauppojen yhdistäminen laajemmiksi alueosuuskaupoiksi. Etelä-Savossa se tarkoitti lähes koko läänin kattavaa alueosuuskauppaa, jonka muodostivat Pieksämäen, Jäppilän, Joroisten, Rantasalmen, Keski-Saimaan ja Suur-Savon osuuskaupat. Alueosuuskauppana jatkava Osuuskauppa Suur-Savo merkittiin kaupparekisteriin 29.6.1984. Jäseniä uudella osuuskaupalla oli 31 348.

Ketjutoiminnalla menestykseen

 

Kriisi kuitenkin syveni tämänkin jälkeen entisestään ja vaati myös Osuuskauppa Suur-Savossa oman saneerausohjelman, joka vietiin läpi lyhyessä ajassa vuoden 1987 aikana. Siitä alkoivat kehityksen vuodet, jotka loivat pohjaa sille, millainen S-ryhmä ja Osuuskauppa Suur-Savo on yhä tänä päivänä.

Keskeinen uudistus oli valtakunnallisen ketjutoiminnan aloittaminen. Sen myötä Suur-Savo avasi ensimmäiset S-marketit vuodesta 1987 alkaen, ja Sale-ketju alkoi syntyä vuodesta 1991 eteenpäin. Savonlinnan uusi Prisma avattiin vuoden 1992 lopulla ja Mikkelin Prisma vuonna 1994. Mikkelin ja Savonlinnan Sokos-tavaratalot toimivat ensin osana valtakunnallista Citysokos-ketjua, joka lyheni myöhemmin nimeltään Sokokseksi.

Uudistusten myötä Suur-Savon päivittäistavarakaupan markkinaosuus lähti ripeään nousuun. 1980-luvun alettiin investoida vahvasti myös ravintolatoimintaan. Ravintolat tekivät hyvää tulosta, jonka avulla voitiin kehittää myös osuuskaupan muuta toimintaa.

Osuuskauppa Suur-Savon ensimmäinen ketjuravintola oli Ravintola Suur-Savon tiloissa vuonna 1985 avattu Rosso. Viisi vuotta myöhemmin Pieksämäellä avattiin kuvassa näkyvässä entisessä elokuvateatterikiinteistössä Rosso ja Birra-pub.

Asiakasomistajuus räjäyttää jäsenmäärän

Osuuskauppa Suur-Savon jäsenmäärä alkoi nousta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Parantuneet palvelut ja bonusjärjestelmä saivat aikaan positiivisen kasvun kierteen. Kuva Savonlinnan Prisman avajaisista vuodelta 1992.

 

1990-luvun taitteen näkyvin uudistus S-ryhmässä oli asiakasomistajajärjestelmän luominen. Suur-Savossa järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 1990 aikana. Keskeistä uudistuksessa oli siirtyminen Bonuksen maksamiseen. Sitä kerrytettiin S-Etukorttia näyttämällä, ja ostojen keskittämisestä palkittiin portaittain nousevalla bonusprosentilla. Järjestelmä osoittautui ajan mittaan eduiltaan ylivoimaiseksi, mikä johti osuuskauppojen jäsenmäärään voimakkaaseen kasvuun. Kaikkien osuuskauppojen jäsenmäärä kasvoi vuodesta 1995 eteenpäin vajaassa kymmenessä vuodessa lähes miljoonalla.

Osuuskauppa Suur-Savossa jäseniä eli asiakasomistajia oli vuoden 2006 lopussa yli 50 000. Sen jälkeen jäsenmäärä on jatkanut tasaista kasvuaan, ja vuoden 2022 lopussa Suur-Savolla oli 70 380 asiakasomistajaa. Asiakasomistajatalouksien määrä kaikista toimialueen kotitalouksista oli vuoden 2022 lopussa 77,6 prosenttia.

2020-luvun menestyvä monitoimija

 

2000-luvun merkkipaaluja S-ryhmässä ja Suur-Savossa ovat olleet muun muassa ABC-ketjun perustaminen ja sen voimakas kasvu. Suur-Savossa ketju alkoi syntyä vuonna 2000 Pertunmaalle perustetusta ABC Kuortista. Vuonna 2007 perustettiin puolestaan S-Pankki, joka alkoi tarjota asiakasomistajille peruspankkipalveluja. Suur-Savon oma, näkyvä voimainponnistus oli Kauppakeskus Stellan rakentaminen Mikkelin keskustaan. Stella avasi ovensa 11.11.2011.

2020-luvun Osuuskauppa Suur-Savo on kasvanut merkittäväksi monitoimialayritykseksi Etelä-Savossa. Osuuskauppa Suur-Savo konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli 465,5 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa konsernissa oli keskimäärin 1 388. Riittävän taloudellisen tuloksen turvin Osuuskauppa Suur-Savo pystyy tuottamaan laadukkaita palveluja sekä tarjoamaan monipuolisia etuja asiakasomistajilleen koko toimialueella. Vahva taloudellinen asema mahdollistaa myös pysyvien työsuhteiden tarjoamisen henkilöstölle sekä turvaa henkilöstön kehittyminen ammatissaan.

Kauppakeskus Stella avattiin 11.11.2011 klo 11.11.