Vastuullisuus Osuuskauppa Suur-Savossa


.

Ympäristövastuullisuus

Keskeinen osa ympäristövastuullisuutta on ilmastotyö, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä. Siihen kuuluvat keskeisenä osana energiaratkaisumme, mutta myös monia muita välittömästi ja välillisesti vaikuttavia tekemisiä koko arvoketjussamme tuottajista kuluttajiin. Omien tekemistemme lisäksi tarvitsemme siis yhteistyökumppaneidemme ja asiakasomistajiemme apua, jotta voimme tehdä yhdessä vielä tehokkaammin ympäristöä säästäviä tekoja.

Tässä osiossa käymme läpi ympäristövastuullisuuteen liittyviä merkittävimpiä omia tekemisiämme ja myös sitä, kuinka mahdollistamme kuluttajia tekemään ympäristöviisaita valintoja.

 

 

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Energian suhteen on merkityksellistä, mistä energiaa saadaan ja miten sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Koko S-ryhmän tasolla tavoitteeksi on asetettu oman toiminnan hiilinegatiivisuus vuoden 2025 loppuun mennessä. Hiilinegatiivisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmasta sidotaan hiiltä enemmän kuin sinne sitä vapautuu. Hiilinegatiivisuuden saavuttamiseksi tarvitaan oman toiminnan tiukkojen päästövähennystoimien lisäksi myös hiiltä sitovaa kompensaatiota.

Kaikki käytettävä sähkö tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä viimeistään vuoden 2030 lopusta lähtien. Jo tällä hetkellä kaikki käytettävä sähkö on päästötöntä.

Kohti uusiutuvaa energiaa

S-ryhmä on investoinut merkittävästi oman uusiutuvan energian tuotantoon, ja sen osuuden kasvattaminen myös tulevaisuudessa tukee merkittävästi yhteisten päästövähennystavoitteiden toteuttamista.

Kaikille S-ryhmän osuuskaupoille sähköä tuottaa tuulivoimayhtiö Gigawatti Oy, jolla oli neljässä tuulivoimapuistossa yhteensä 62 tuulivoimalaa vuonna 2023. Valmistumassa on viides tuulivoimapuisto Luvialle. Uuden tuulipuiston valmistuttua omalla uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön arvioidaan vastaavan kaupparyhmän sähköntarvetta.

Aurinkosähkön tuottajana S-ryhmä on Suomen suurin. Osuuskauppa Suur-Savossa aurinkopaneeleita on asennettu kymmeneen toimipaikkaan. Ne tuottavat sähköenergiaa maalis–huhtikuusta myöhäiseen syksyyn. Sähköä kuluu kesäaikaan esimerkiksi kylmäkalusteiden ja -huoneiden viilennykseen, joten tuotettu aurinkosähkö saadaan pääsääntöisesti hyödynnettyä kokonaan kyseisessä kiinteistössä.

Suurin osa kiinteistöistämme käyttää lämmitykseen kaukolämpöä. Omalla toiminnallemme voimme vaihtaa lämmitysjärjestelmiä tehokkaammiksi ja ottaa käyttöön esimerkiksi maalämpöjärjestelmiä.

Energiatehokkuutta parannetaan monin tavoin

Energiatehokkuutta parantavat suuremmat investoinnit ja toimenpiteet toteutetaan yleensä toimipaikkauudistusten yhteydessä, mutta myös erillisinä energiatehokkuushankkeina silloin, kun se on investoinnin kokonaiskustannuksen ja takaisinmaksuajan perusteella järkevää. Suunnitelmia päivitetään jatkuvasti, jotta tekeminen on jatkuvaa ja ennakoivaa.

Energiatehokkuuden parantaminen toimipaikoissa

  • Kiinteistöjen sisä- ja ulkovalaistuksista lähes 100 % on toteutettu energiatehokkain led -valaisimin.
  • Majoituskohteissa on älykkäitä valaistuksenohjausjärjestelmiä, jotka esimerkiksi havaitsevat läsnäolon huoneistossa ja sytyttävät ja sammuttavat valaistusta sen mukaisesti.
  • Kylmäkalusteita on muutettu ovella tai kannella varustetuiksi ja kylmäterminaaleista on tehty ovellisia.
  • Vanhoja, ilmastolle haitallista kylmäainetta käyttäviä kaupan kylmälaitoksia on uusittu laitteisiin, joissa käytetty kylmäaine ei ole yhtä haitallista ilmastolle. Uudet laitokset ovat myös edeltäjiänsä energiatehokkaampia.
  • Lämmöntalteenottoa ja lämmön kierrätystä on tehostettu:
    • Kauppojen kylmälaitosten käytöstä syntyvää hukkalämpöä varastoidaan muun muassa nestevaraajiin ja energiakaivoihin. Hukkalämpöä saadaan näin kierrätettyä takaisin kiinteistön lämmityskäyttöön.
    • Myös hotelleihin ja ravintoloihin on rakennettu lämmöntalteenottojärjestelmiä, joilla muun muassa majoitustilojen ja ravintolakeittiöiden poistoilmasta saadaan otettua lämpöenergiaa tehokkaasti talteen ja hyödynnettyä sitä kiinteistön tilojen sekä lämpimän käyttöveden lämmitykseen.
    • Monissa toimipaikoissa on käytössä myös lämpöpumppuja, joiden avulla hukkalämmön käyttöä tehostetaan parantaen näin järjestelmän hyötysuhdetta entisestään. Samoilla lämpöpumpuilla saadaan tuotettua myös kesäajan jäähdytystä energiatehokkaasti, ja osassa kohteista jäähdytysenergiaa saadaan myös maahan poratuista energiakaivoista.
  • Ilmanvaihtojärjestelmiä on uudistettu siten, että ne mahdollistavat muun muassa tehokkaamman poistoilman lämmöntalteenoton ja älykkään ilmanvaihdon ohjaustavan, joka perustuu esimerkiksi hiilidioksidi- ja ilmankosteusmittauksiin sekä eri tilojen aukioloaikoihin.
  • Myös kiinteistöjen automaatiojärjestelmiä on uudistettu. Kohteita saadaan hallittua ja optimoitua tehokkaasti etäyhteyksin, mikä energiansäästön lisäksi vähentää tarpeettomia käyntejä paikan päällä. Monia pieniä vikoja tai häiriöitä saadaan ratkaistua etänä ennen kuin ne edes ovat havaittavissa toimipaikassa.
  • Henkilökuntaa ohjeistetaan energiatehokkaaseen toimintaan. Esimerkiksi ravintolakeittiöissä laitteet pidetään päällä vain käytettäessä.

Energiankäytön tehostamisen tulokset eivät pitkällä aikavälillä ole suoraan vertailukelpoisia toimipaikkaverkostossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Mittausdataa on vuodesta 2012, ja jos sen aikaista toimipaikkaverkostoa verrataan vuoden 2021 samoihin toimipaikkoihin, sähkön kulutus on vähentynyt 24 prosenttia ja kaukolämmön kulutus 16,5 prosenttia. Vuodesta 2021 vuoteen 2023 koko toimipaikkaverkoston sähkönkulutus on edelleen vähentynyt yli 6 prosenttia ja kaukolämmön kulutus yli 12 prosenttia.

 

 

Kiertotalous

Kiertotalous tarkoittaa raaka-aineiden ja resurssien tehokasta käyttöä. Sen keskiössä ovat hävikin hallinta, jätteiden kierrätys ja kuluttajille tarjottavat ratkaisut. Kiertotalouteen kehitetään jatkuvasti uusia toimintamalleja, joilla arvokkaat raaka-aineet ja resurssit saadaan pysymään kierrossa entistä pidempään ja tehokkaammin. Myös kuluttajat ovat yhä tiedostavampia ja odottavat yrityksiltä toimenpiteitä, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Hävikin hallintaa ja jätteiden vähentämistä monin keinoin

S-ryhmän yhteinen tavoite on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Kymmenen edellisen vuoden aikana S-ryhmän ruokakauppojen hävikki onkin pienentynyt noin 30 prosenttia.

Hävikin hallinta lähtee siitä, että myytävää tavaraa olisi kysyntään nähden aina mahdollisimman oikea määrä. Marketkaupassa siinä auttavat muun muassa huolellinen hävikin kirjaaminen järjestelmiin sekä automaattitilaukset, joiden avulla tavaran määrää pyritään optimoimaan.

Koko toimitusketjussa toimipaikkaan asti tärkeää on oikeanlainen toiminta, jota varmistamme omavalvonnan avulla. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuotteita käsitellään oikein niin, että esimerkiksi kylmässä säilytettävien tuotteiden kylmäketju ei katkea missään vaiheessa. Toisaalta tuotteet muun muassa myydään oikeassa järjestyksessä vanhimmista uusimpiin.

Jos tuotteita on kuitenkin jäämässä, niiden myymiseen on olemassa tehokkaita käytäntöjä. Kaikissa Suur-Savon marketeissa vanhaksi menossa olevat tuotteet hinnoitellaan tutuilla punalapuilla ensin 30 prosentin alennuksella, ja kello 18 jälkeen alennus laskee peräti 60 prosenttiin.

Lisäksi käytössämme on Hävi-pussit, joissa myydään jo hieman nahistuneita mutta edelleen käyttökelpoisia hedelmiä ja vihanneksia. Myös kukkien osalta on vastaavia kokeiluja. Leipis-pusseissa taas myymme lämpimästä myytäviä leipiä, joissa voi olla eilisen tai kuluvan päivän parasta ennen -päiväys ja tuotteet ovat silmämääräisesti täysin myyntikuntoisia. Lahjoitamme käyttökelpoisia tuotteita myös hyväntekeväisyyteen.

Ravintoloissamme hävikkiä hallitaan tehokkaimmin hyvällä listasuunnittelulla: raaka-aineiden ja komponenttien tulee tukea toisiaan, ja niitä tulisi pystyä hyödyntämään monessa eri annoksessa. Lisäksi jääneitä aineksia pyritään hyödyntämään osana seuraavan päivän tarjontaa. Myös tukusta ostettavien tuotteiden eräkokojen kehittyminen yhä enemmän tarvetta vastaaviksi on vähentänyt ravintoloiden hävikkiä.

Kaikissa ABC-liikennemyymälöissämme käytössä on Biovaaka, jolla punnitaan kaikki myyntiin menevä ja sieltä pois tuleva ruoka. Myös hotelliaamiaisilla on vastaava käytäntö, ja syntynyt hävikki kerrotaan myös asiakkaille. Lisäksi buffet-tarjoiluissa valistetaan asiakkaita ottamaan ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä ja hakemaan tarvittaessa lisää.

Kaikki ravintolat ja ABC-liikennemyymälät käyttävät myös ResQ Club -mobiilipalvelua, jonka avulla asiakkaat voivat pelastaa hävikkiin menossa olevia tuotteita ja ruoka-annoksia. Palvelu toimii erittäin tehokkaasti hävikin torjunnassa ja vuonna 2023 toimipaikoissamme pelastettiin yhteensä 16 392 annosta ruokaa.

Tuotteista syntyvän hävikin lisäksi keskeisessä roolissa jätteiden vähentämisessä ovat pakkaukset. S-ryhmän yhteisiä tavoitteita on pakkausmateriaalien vähentäminen, pakkausten kierrätettävyys ja lajitteluohjeet sekä kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käytön lisääminen. Lisäksi selvityksessä ovat mahdollisuudet korvata kertakäyttöisiä pakkauksia uudelleenkäytettävillä pakkauksilla. Pakkausmateriaalia valinnassa ei kuitenkaan voida ottaa riskiä huonommasta säilyvyydestä ja näin hävikin lisääntymisestä. Näin ollen päätökset on tehtävä huolellisesti.

Asiakkaiden on mahdollista vähentää oma jätemääräänsä myös muun muassa käyttämällä heviostoksissaan kestopusseja tai paperipusseja, joita voi käyttää myöhemmin biojätepusseina. Myös kestokasseja on myynnissä kaikkein myymälöiden kassoilla.

Asiakasrajapinnassamme voimme myös vielä omaa toimintaamme kehittämällä vähentää jätemäärää jopa merkittävästi. Esimerkkinä tästä on muun muassa Olavinlinnan ravintolatoiminnan luopuminen kertakäyttöastioiden käytöstä vuonna 2024.  Käyttöön otettiin kierrätettävät, kovamuoviset astiat. Olavinlinnassa ja etenkin siellä järjestettävillä Savonlinnan Oopperajuhlilla kestitään kesällä kymmeniä tuhansia ihmisiä, joten jätteen määrän vähennys on erittäin suuri.

Jätteiden kierrätys

Osuuskauppa Suur-Savon kaikkien toimipaikkojen jätehuollosta ja kierrätyksestä huolehtii yhteistyökumppanimme Stena Recycling. Sen kanssa kierrätyspalveluiden kokonaisuus on optimoitu mahdollisimman toimivaksi. Vaikka kierrättäminen on lain säätelemää toimintaa, se kannattaa lakipykälistä riippumatta hoitaa mahdollisimman hyvin myös taloudellisista syistä.

S-ryhmä-tasoinen kierrätysaste tavoite on 80 prosenttia vuonna 2025, ja sen saavuttaminen on jo hyvin lähellä. Vaikka kaikkea jätettä ei kierrätetä, se voidaan kuitenkin hyödyntää käytännössä 100-prosenttisesti, eikä mitään päädy kaatopaikalle. Suurimmat jätelajit, pahvi ja muovi, päätyvät uudelleen raaka-aineeksi, biojätteestä tehdään biopolttoainetta jne. Ei-kierrätettävät energia- ja sekajätteet poltetaan energiaksi, joten nekin päätyvät hyötykäyttöön. Kaikille jätelajeille myös etsitään jatkuvasti yhä uusia käyttötarkoituksia.

Myös jätehuollossa ja kierrätyksessä teknologinen kehitys tehostaa toimintaamme jatkuvasti, ja näin keräilyn hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä. Jätepuristimissa on älytekniikka, joka hälyttää, kun ne ovat täyttymässä. Myös pienempien jäteastioiden määrää ja tyhjentämisrytmejä seurataan. Näin toiminnasta saadaan hiottua mahdollisimman optimaalista, mikä säästää ympäristöä ja rahaa. Stena Recycling käyttää lisäksi aina paikallisia kuljetuskumppaneita, joten turhia ajoja ei kerry ja paikallisille yrittäjille saadaan tarjottua työtä yhteistyössä osuuskaupan kanssa.

Tärkeässä roolissa myös kierrätyspalveluissa on tiedolla johtaminen. Stena Recycling hoitaa Suur-Savon lisäksi viiden muun osuuskaupan kierrätyksen kokonaisuutta. Näin ollen se voi tarjota osuuskauppoja keskenään vertailevia raportteja sekä osuuskauppatasoisia ja toimipaikkakohtaisia raportteja sekä aina myös vertailua saman ketjun muihin myymälöihin. Toimipaikan vastuulliset saavat säännöllisesti tietoa, jonka perusteella he voiva kehittää toimintaa omin voimin tai pyytää tarvittaessa Stena Recyclingia edustajaa apuun kierrättämisen tehostamisessa. Osuuskaupan tasolla pidämme myös säännöllisiä seurantapalavereita, joissa sovimme tulevista kehittämistoimista.

Henkilöstömme rooli kierrätyksen toteuttajana on keskeinen, joten myös koulutusta ja tietoa sen toteuttamiseen on tarjolla. Ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat tänä päivänä muutenkin normaali osa toimipaikkojen säännöllisiä palavereja. Henkilöstö haluaa myös kehittää aktiivisesti asioita, jossa apuna toimii palaverien lisäksi modernit viestintävälineemme. Joissain toimipaikoissa henkilöstö on valinnut valinnaiseksi tulospalkkiokriteerikseen kierrätysasteen parantamisen.

Asiakkaillemme on tarjolla useiden toimipaikkojemme yhteydessä Rinki-ekopisteverkosto pakkausten keräykseen. Niihin voi kuka tahansa muovi-, metalli-, lasi- ja kartonkipakkauksia kierrätettäväksi. Osassa pisteistä on myös muovinkeräys. Lisäksi myymälöihimme voi palauttaa paristoja sekä elektroniikkatuotteita myyviin toimipaikkoihin SER-jätettä eli sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Lisäksi Mikkelin ja Savonlinnan Sokosten yhteydessä on Emmy-keräyslaatikot, joihin voi viedä käytettyjä merkkivaatteita myytäväksi.

 

 

Ravintoloiden ja hotellien Green Key -sertifikaatit

Kaikissa Osuuskauppa Suur-Savon ravintoloissa ja hotelleissa on Green Key -sertifikaatti, joka on kansainvälinen matkailualan vastuullisuussertifikaatti. Sertifikaatin kriteeristö perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja sisältää vaatimuksia liittyen ympäristökuormituksen pienentämiseen, sosiaalisten hyötyjen lisäämiseen sekä paikallistalouden tukemiseen.

Green Key on myös vastuullisuusohjelma: osallistujayritykset sitoutuvat toimintansa jatkuvaan kehittämiseen ja raportoivat siitä vuosittain tehtävän jatkohakemuksen yhteydessä. Toiminnan laatu varmennetaan säännöllisillä, paikan päällä tehtävillä auditoinneilla.

Aiemmin käsiteltyjen energia-, jätehuolto- ja kierrätysasioiden lisäksi sertifikaatin kriteeristö määrittelee esimerkiksi veden kulutukseen, puhtaanapitoon, asiakkaiden osallistamiseen ja paikalliseen hankintaan liittyviä asioita.

Hyvänä esimerkkinä Green Key -sertifikaattiin liittyvistä vastuullisuustekemisistä toimii Mikkelin Original Sokos Hotel Vaakuna ja sen uudistaminen. Vaakunassa veden kulutusta on saatu vähennettyä merkittävästi muun muassa vettä säästävillä suihkupäillä. Veden kulutusta myös seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa poikkeamiin reagoidaan. Puhtaanapidossa Mikkelin Vaakunassa otettiin vuonna 2024 käyttöön mullistava innovaatio, otsonivesi, joka mahdollistaa täysin kemikaalittoman siivoamisen. Sen käyttö laajenee huoneiden siivoamisesta myös keittiöön sen uudistamisen myötä. Keittiöremontissa Vaakunaan tulee lisäksi muun muassa uusi biojätettä käsittelevä laitteisto, joka puristaa siitä pois suurimman osan nesteestä ja pakkaa näin jätteen erittäin tiiviiseen muotoon.

Monet asiakkaat ovat nykyisin hyvin tiedostavia ympäristöasioiden suhteen, ja nekin asiakkaat, jotka eivät ole niin kiinnostuneita aiheesta, saavat siitä tietoa ja alkavat yhä useammin reagoida tarjolla oleviin mahdollisuuksiin. Hotellissa asiakas voi esimerkiksi valita liikkumisvälineekseen talon tarjoaman polkupyörän, säädellä pidemmän oleskelun aikana huonesiivouksen tarvetta, välttää aamiaisella hävikkiä ja tehdä paikallisia ruokavalintoja jne. Ravintoloiden paikallisesta tarjonnasta on lisää tämän osion viimeisessä luvussa.

 

 

Liikkumisen energiat

S-ryhmä on rakentanut viime vuodet koko Suomen kattavaa ABC-latausverkostoa sähkö- ja hybridiautoille. Osuuskauppa Suur-Savossa latausverkostoon kuuluvat ABC-liikennemyymälöistä Kuortti Pertunmaalla, Pitkäjärvi ja Tuukkala Mikkelissä sekä Juva. ABC-lataus on tarjolla myös Pieksämäen ja Savonlinnan Prismoissa, Mäntyharjun ja Savonlinnan Laitaatsillan S-marketeissa sekä Original Sokos Hotel Vaakunassa Mikkelissä ja Seurahuoneella Savonlinnassa. Yhdestoista latausasemamme on Mikkelipuistossa.

Kuluttajille suunnatun ABC-latauksen lisäksi S-ryhmän logistiikkayhtiö Inex Partnersin kuorma-autoja ladataan Mikkelin jakeluterminaalissa. Sähkökuorma-autot otettiin käyttöön vuoden 2023 syksyllä Mikkelin ja Oulun jakeluterminaaleissa.

Sähkön kysyntä on ylivoimaisesti suurinta viitostien varren ABC-liikennemyymälöissä, joten rakennamme Kuortin, Pitkäjärven ja Juvan latausasemille lisää latauspisteitä ja lisäämme myös niiden tehoa. Muuten suunnittelemme latausverkoston kehittämistä kysynnän mukaan, ja toisaalta odotamme lainsäädännön mukanaan tuomia velvoitteita sähkönjakelun suhteen. Uusien latausasemien avaamiset ovat merkittäviä investointeja ja perustuvat huolelliseen suunnitteluun.

Myydyistä polttonesteistä aiheutuvia päästöjä vähennetään kasvattamalla polttonesteen bio-osuutta. Biopolttoaineiden raaka-aineista noin 70 prosenttia oli vuonna 2023 jäte- ja tähdepohjaisia.

ABC:n polttoainevalikoimaan kuuluu myös Eko E85 -korkeaseosetanolipolttoneste, joka vähentää autoilun fossiilisia hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia. Sitä on myynnissä Osuuskauppa Suur-Savon toimipaikoissa ABC Pitkäjärvellä sekä Pieksämäen ja Savonlinnan Prismojen jakeluasemilla. Nero Diesel on puolestaan fossiilivapaa, kokonaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettu dieselpolttoaine, jonka avulla voidaan vähentää elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä tavalliseen dieseliin verrattuna jopa 90 prosenttia. Nero Dieseliä on myynnissä Mikkelin ABC Visulahden ja Savonlinnan S-market Mertalan ABC-jakeluasemilla.

 

 

 

Kestävään kuluttamiseen tähtääviä ruokavalintoja

Vuonna 2023 päivitetyt pohjoismaiset ravitsemussuositukset nostivat terveyden rinnalle myös ympäristövaikutukset. S-ryhmässä tavoitteena on kasvipohjaisen ruoan osuuden kasvattaminen tinkimättä kotimaisuusasteesta. S-ryhmän vastuullisuusohjelman tavoitteena on, että 65 prosenttia myydystä ruoasta on kasvipohjaista vuonna 2030. Samalla tavoitteena on, että 80 prosenttia ruoasta on kotimaassa valmistettua.

Kestävään kuluttaminen perustuu kannustamiseen, kynnyksen madaltamiseen ja innostamiseen, jota tehdään monin valtakunnallisin toimenpitein:

  • Kasvisten syöntiin kannustamme muun muassa lisäämällä kotimaisten kasvisten valikoimaa sekä tuomalla ruokakaupoissamme esille satokauden kasvikset, hedelmät ja marjat.
  • S-market-ketju osallistuu vuosittain Vegaanihaasteeseen. Tammikuussa järjestettävä haaste kannustaa kokeilemaan kasviperäistä ruokaa kuukauden ajan.
  • S-ryhmä ja Marttaliitto järjestävät Ässäkokki-kursseja. 8–12-vuotiaille lapsille suunnatuilla maksuttomilla Ässäkokki-kursseilla opetetaan kekseliästä, sesonkien mukaista, kasvispainotteista ja taloudellista ruoanlaittoa. Osuuskauppa Suur-Savon alueella kurssit järjestettiin kesäkuussa Mikkelissä.
  • Suur-Savon kaikkien ravintoloiden lounastarjontaan kuuluu aina kasvisvaihtoehto. Myös à la carte -listoillamme on aina valittavana kasvis- tai vegaanisia ruoka-annoksia.
  • ABC-asemillamme on monipuolinen salaattipöytä. Lisäksi noutopöydässä on päivittäinen kasvisruokavaihtoehto ja valikoima on entistä enemmän kala- ja kasvispainotteista.

Tarjolla pääosin kotimaista ja paljon paikallista

Osuuskaupan asiakkaat arvostavat kotimaisuuden ohella erityisesti paikallisuutta, joka tukee ympäristönäkökohtien ohella maakunnallista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Osuuskauppa Suur-Savon marketkaupassa on yli 200 paikallista tavarantoimittajaa, joilta tehdyt ostot olivat vuonna 2023 yhteensä 15,7 miljoonaa euroa.

S-ryhmän omassa Kotimaista-tuotesarjassa oli vuoden 2023 aikana 495 tuotetta, jotka täyttävät aina yleisesti hyväksytyt Hyvää Suomesta -merkin tai Sirkkalehtimerkin kotimaisuusvaatimukset eli niiden raaka-aineet ovat alkuperältään suomalaisia ja tuotteet on valmistettu Suomessa.

Osuuskauppa Suur-Savon kaikissa ravintoloissa, mukaan lukien ABC-liikennemyymälöiden ravintolat, kaikki tarjolla oleva liha on 100-prosenttisesti kotimaista.

Tarjottimella Saimaan alueen ruokatarjonta

Saimaan alueelle on myönnetty vuodeksi 2024 kansainvälinen European Region of Gastronomy -status tunnustuksena itäisen Suomen ainutlaatuisesta ruokakulttuurista. Juhlavuonna tavoitteena on nostaa Saimaan alue kansainvälisesti kiinnostavaksi matkailukohteeksi, ruoka ja kulttuuri keskiössä. Kuluttajille tämä näkyy Taste Saimaa -tapahtuma- ja tarjontakattauksena.

Ravintoloissa näkyvänä merkkinä paikallisesta tarjonnasta on D.O. Saimaa -alkuperämerkki. Lyhenne D.O. tulee englannin kielen sanoista "designation of origin" ja se on eurooppalainen alkuperämerkintä.  D.O. Saimaa on tae tuotteen tai raaka-aineen ja koko tuotantoketjun erinomaisesta laadusta. D.O. Saimaa -alkuperämerkin saavat vain tiukat laatukriteerit täyttävät tuottajat. Ravintolat, jotka käyttävät paikallisten tuottajien D.O. Saimaa -merkittyjä tuotteita, saavat D.O. Saimaa We Support -luokituksen ja mahdollisuuden käyttää merkintää annosten yhteydessä.

Osuuskauppa Suur-Savosta D.O. Saimaa -ravintoloita ovat Mikkelin Gastropub Eino, ravintola Greeneri ja tilausravintola Mikkelin Klubi, Pieksämäellä Ukko bistro & Deli ja Savonlinnassa Muikkuterassi, Perlina di Castello, Ravintola Majakka ja Olavinlinnan ravintolat.